KOP KOP KOP ... KNOCK KNOCK KNOCK

Kop kop kop.
"Kuka siellä?"
"Se olen minä. Kevätlapsi."
Avaan oven ja siinä hän on, tuo suloinen pieni kevään tyttö, jonka hiukset ovat kultaa auringosta ja hengitys tuoksuu vastaleikatulta ruoholta.
"Tulin vain kertomaan että nyt ei mene kauaa kun olen jo kokonaan täällä. Pieniä valmisteluja pitää minun vielä tehdä."
"Voi rakas kevätlapsi kuinka sinua olen odottanutkaan."
"Toin tuliaisiakin. Tällaista pientä esimakua."

Knock knock knock.
"Who's there?"
"It is I, the spring child."
I open the door and there she stands that sweet little girl with hair of gold from the sun and a breath that smells like newly cut grass.
"I just came to tell you that it won't be long now before I will be here alltogether. I have some small details to arrange before that."
"Oh dearest spring child how I have been waiting for you."
"Look I brought you some presents too. A small taste of what's to come."

Tässä nuo tuliaiset ovat ... Here are those presents she brought















Seuraavana aamuna:
Kop kop kop.
Ryntään ovelle ajatellen, että ihana kevätlapsi siellä taas odottaa. Mitä vielä? Kylmä henkäys tuhahtaa kasvoille kun avaan oven ja siellä takana seisookin vanha rouva talvi valkoisen tukkansa kanssa.
"Luulitkos pääseväsi minusta noin vaan eroon? Katso olen peittänyt kevätlapsen lahjat."
"Hyi sinua ilkeä vanha akka. Odottelin sinua kovasti jouluna. Tulitkos silloin? Etpä tullut. Nyt ei sinua enää kaivata."
"Vai ei. Kysypä vaan koiriltasi. En minä hevillä aio lähteä."

Next morning:
Knock knock knock.
I rushed to the door thinking the delightful spring child would be behind the door again. But what? A cold blast hits my face as I open the door and see old mrs Winter with her white hair standing outside.
"Did you think you could get rid of me that easy? Look I have covered over the gifts from spring child."
"Shame on you you nasty old hag. I waited so for you at Christmas. Did you come then? Oh no. Now you are not welcome anymore."
"Am I not. Why don't you ask your dogs. I will not be going out without a struggle."

Ja niin se vanha talven akka peitti kevätlapsen lahjat ja paljon muutakin ... And so the old winter woman covered over the spring child's gifts and many other things too













Koirieni mielipidettä en kysynyt. Se tuli selväksi muutenkin ... I never asked the dogs about their opinion. It was made quite clear without asking.

Today's Flowers No 32 - but a first for me

I've never participated in this meme even if I adore flowers. Just haven't had that many flowers to present. Or I do have lots and lots of flower photos but none taken this time of year. My blog must follow the right time of year I've decided as it's called Nature Year 2009. That makes flower showing a bit difficult at the moment (unless I go and by some tulips to have at home, which I probably will). Still today I noticed that my mother's christmas cactus had made a flower so I can show it and still keep to my agreement (with myself).

Here is that single but lovely red bloom.



As a bonus here we have some daffodils that are already sticking up on a place were the snow has melted away. Not flowering but it will not be long now.



Are you into flowers? To view or participate click on the icon below:

For Sunday Scenery please scroll down.

Hyvä isä mikä aamu! / My goodness what a morning!

Insomnia, tuo kuuluisa Koop Arposen kappale, kävi minulle toteen tänään. Vaan ei kyllä yhtään harmita. Aamuviideltä annoin periksi, vedin vaatteet niskaan ja puolikuudelta lähdin koirien kanssa ulos. Suuntasin nyt eräälle itään päin suuntautuneelle ranta-alueelle Suvisaaristossa syystä joka selviää ao. kuvista.

Insomnia, a nationally famous song by Koop Arponen (last year's finnish idols winner), hit me today. I wasn't the least bit sorry. At five in the morning I gave up, pulled my clothes on and at half past five I went out with the dogs. I headed for the seaside to a place that faces east for reasons that shall become clear from the pictures below.

Kello on kuusi ... It is six o'clock



Kello on kuusi ja viisitoista ... It is six fifteen



Kello on kuusi ja kaksikymmentä ... It is six twenty



Kello on kuusi kolmekymmentä ... It is six thirty



Kello on kuusi neljäkymmentä ... It is six forty



Kello on seitsemän ... It is seven o'clock



Kello on seitsemän ja kymmenen ... It is seven ten



Jne. ... Etc.



Samalla saatoin harrastaa lintubongausta taas vaihteeksi ... At the same time I could occupy myself with bird watching for a change


Tämä varis oli kyllä vähän turhan kaukana ... This crow was a bit too far away


Näistä jo näkee, että sorsia ovat ... These you can already recognise as mallards


Tässäpä pieni pyöreä sinitiainen ... Here sits a little and rounded blue tit


Tämä toinen oli vähän lähempänä ja sirkutti niin ... This other one was a bit closer and so full of song


Vähän varuillaan oleva keltasirkku ... A slightly apprehensive yellowhammer


Kaksi käpytikkaakin näin. Tämä se vaan ajoi toisen tiehensä. Ottivat oikein yhteen vaan sitä en saanut ikuistettua ... I saw two greater spotted woodpeckers. This one chased the other one away. They clashed together but I did not get a chance to photograph that.


Tässä on kevään merkki kun lumi on sulanut tieltä pois ... Here is a spring sign as the snow has dissapeared from the road


Enpä tiedä mitä koissut siitä tuumaavat kun nehän nyt vallan rakastaa lunta ... Not sure what the dogs make of it. They just love the snow.


Jos valita saavat niin mielummin lumeen tarpomaan kuin hiekkatietä tallustamaan ... Given a choice they will rather trample around in snow than walk on the dirt road


Koskee niin Ljubaa ... This goes for Ljuba


kuin Lucaakin ... as well as Luca

Kevätpäivän tasaus ... Spring equinox

Tänäänhän oli se tärkeä virstanpylväs. Vaikka aika lailla talvista vielä on. Silti näin tänään ihmeekseeni ensimmäiset pienet krookuksien lehtien vihreät päät mullan yllä paikassa, josta lumi oli jo sulannut pois. Kylläpä se piristi vaikka Porkkalan niemen meri on edelleen jään peitossa niin kauas kuin silmä siintää.

It was today that important milestone. Quite wintery it still is though. However today I saw the first green tips of crocus leaves sticking out of the ground in a place were the snow had melted away. That really cheered me up even if the sea ice still lies on the water at the Porkkala peninsula as far as the eye can see.


Jäätä, jäätä silmänkantamattomiin ... Ice, ice as far as the vision reaches


Niin myös lähempänä rantoja ... So also closer to the shore


Vaan eipä se ole ihan niin synkkää sentään. Tässä on jo pientä edistystä ... It's not quite that drull though. Here we have some progress.


Kun lokit alkavat lennellä mantereelle ja jopa alemmissa ilmakerroksissa se tietää hyvää ... When the seagulls return to the mainland and start to fly in the lower airspaces it is a good sign.


Niinhän se lumi hiljalleen sulaa pois ja paljastaa enemmän maata pikkulintujen tonkia ... So the snow slowly melts away revealing more earth for the little birds to rummage in.


Virtaavaa vettä voi ihastella koskella ja samalla pikku ystäväänikin ... Flowing water can be admired at the rapids and at the same time my little friend too.


Näinhän se virtaa ... And this way it flows


Toisaalta vielä voi myös nautiskella makromaailmasta ... On the other hand one can still enjoy the macro world.


Tai miksei ihmisen tekeleistä kuten tästä koristeellisesta lintujen ruokintapöydästä ... Or why not man made things like this decorative bird feeding table


Tai vaikka tällaisesta söpöstä traktorista ... Or this cute little tractor

Karvaa ja sulkia ... Fur and feathers

Kävellessäni pitkin jokia tulee nähtyä kaikenlaista. Tuntuvat jokia pitkin menevät alueet olevan myös ratsastajille mieleen.

While walking along riversides one sees all sorts of things. Seems the areas surrounding rivers are also popular with riders.


Hevoset ovat minusta niin kauniita ja uljaita eläimiä ja ansaitsevat enemmän kunnioitusta kuin että niiden selässä istutaan kuin heinäsäkki ja näpytellään kännykkää.

Horses are to me such beautiful and valiant creatures and would in my opinion demand a little bit more respect than having someone sit like a haysack on their back whilst playing with the cellphone.


Onneksi useimmat ratsastajat ottavat homman tosissaan
Luckily most riders take it seriously


Vaikka nuo hienot lämminveriset ovat kauneuden perikuva niin tässä se on vasta hevonen. Pieni mutta sitkeä ja aito suomen hevonen. Voiko ihanampaa ollakaan.

Even though those warmblooded thoroughbred horses are the epiphany of beauty to me this is the HORSE. Small but tireless and tough. The only pure finnish breed of horse. A real worker in any conditions.


Jokia pitkin puusto on yleensä todella tiheää

Alongside the rivers the trees are often growing in abundance


Sehän on hyvä asia pikku sirkuttajillemme

That is a good thing for our little song birds


Ihania sammalkivirinteitä löytyy joistakin paikkoja

Wonderful mossy stone slopes can be found in places


Joki sulaa mutta mikä mahtaa olla joen penkalta heijastuva kuva?

The river is melting but what might be the thing reflecting in the water?


Toisin paikoin jokeen valuu vuolaasti vettä salaojaputkista

In places there is a rich flow of water into the river from underground drainpipes


Monet tiet ylittävät Vantaan joen. Tässä on Lahden moottoritien alittava kävelytunneli.

Many roads pass over the Vantaa river. Here is the pedestrian tunnel going under the Lahti motorway.


Esittelin koskikaran tässä blogissa vähän aikaa sitten. Meninkin tuonne Espoon kartanon koskelle katsomaan oliko pikku kaveri vielä tallella. Olihan se ja kovin oli valppaana. Kohta kai se lähtee pohjoiseen. Kuten näette se on rengastettu.

I introduced the Dipper to you a while back. I went to the Mankki river rapids to see if my little friend was still there. He was and keeping a watchful eye on the surroundings. I suppose soon he'll fly up north for the summer. As you can see he has been ringed.


Hetken päästä näinkin mikä sai pikku kaverin niin valppaaksi. Jokea pitkin ui saukko ja nehän syövät kuuleman mukaan myös koskikaroja. Nyt jäi saukko ilman lintupaistia.

After a moment I could see what made my little friend so watchful. Along the river an otter came swimming and I've heard that they are also parcial to dippers. This time the otter was deprived of his bird steak.


Minulle saukon näkeminen luonnossa näinkin lähellä oli huima elämys. Kauan odottelin saukon paluuta mutta ei se palannut. Koko asia tuli niin yllättäen etten ehtinyt tähdentää kameraa saukkoon.

To me seeing an otter in nature this close was a real treat. I stood there a long time and waited for its return but it did not swim back. The whole episode happened so suddenly that I had no time to focus the camera on the otter.