Kävellessäni pitkin jokia tulee nähtyä kaikenlaista. Tuntuvat jokia pitkin menevät alueet olevan myös ratsastajille mieleen.
While walking along riversides one sees all sorts of things. Seems the areas surrounding rivers are also popular with riders.
Hevoset ovat minusta niin kauniita ja uljaita eläimiä ja ansaitsevat enemmän kunnioitusta kuin että niiden selässä istutaan kuin heinäsäkki ja näpytellään kännykkää.
Horses are to me such beautiful and valiant creatures and would in my opinion demand a little bit more respect than having someone sit like a haysack on their back whilst playing with the cellphone.
Onneksi useimmat ratsastajat ottavat homman tosissaan
Luckily most riders take it seriously
Vaikka nuo hienot lämminveriset ovat kauneuden perikuva niin tässä se on vasta hevonen. Pieni mutta sitkeä ja aito suomen hevonen. Voiko ihanampaa ollakaan.
Even though those warmblooded thoroughbred horses are the epiphany of beauty to me this is the HORSE. Small but tireless and tough. The only pure finnish breed of horse. A real worker in any conditions.
Jokia pitkin puusto on yleensä todella tiheää
Alongside the rivers the trees are often growing in abundance
Sehän on hyvä asia pikku sirkuttajillemme
That is a good thing for our little song birds
Ihania sammalkivirinteitä löytyy joistakin paikkoja
Wonderful mossy stone slopes can be found in places
Joki sulaa mutta mikä mahtaa olla joen penkalta heijastuva kuva?
The river is melting but what might be the thing reflecting in the water?
Toisin paikoin jokeen valuu vuolaasti vettä salaojaputkista
In places there is a rich flow of water into the river from underground drainpipes
Monet tiet ylittävät Vantaan joen. Tässä on Lahden moottoritien alittava kävelytunneli.
Many roads pass over the Vantaa river. Here is the pedestrian tunnel going under the Lahti motorway.
Esittelin koskikaran tässä blogissa vähän aikaa sitten. Meninkin tuonne Espoon kartanon koskelle katsomaan oliko pikku kaveri vielä tallella. Olihan se ja kovin oli valppaana. Kohta kai se lähtee pohjoiseen. Kuten näette se on rengastettu.
I introduced the Dipper to you a while back. I went to the Mankki river rapids to see if my little friend was still there. He was and keeping a watchful eye on the surroundings. I suppose soon he'll fly up north for the summer. As you can see he has been ringed.
Hetken päästä näinkin mikä sai pikku kaverin niin valppaaksi. Jokea pitkin ui saukko ja nehän syövät kuuleman mukaan myös koskikaroja. Nyt jäi saukko ilman lintupaistia.
After a moment I could see what made my little friend so watchful. Along the river an otter came swimming and I've heard that they are also parcial to dippers. This time the otter was deprived of his bird steak.
Minulle saukon näkeminen luonnossa näinkin lähellä oli huima elämys. Kauan odottelin saukon paluuta mutta ei se palannut. Koko asia tuli niin yllättäen etten ehtinyt tähdentää kameraa saukkoon.
To me seeing an otter in nature this close was a real treat. I stood there a long time and waited for its return but it did not swim back. The whole episode happened so suddenly that I had no time to focus the camera on the otter.
